Jos joku ei jo tiennyt : "Terveydenhuoltolaki mahdollistaa hoitopaikan valinnan"

Terveydenhuoltolaki tuli voimaan toukokuun 2011 alusta, joka laajensi vapautta valita hoitopaikka ja hoitohenkilöstö julkisessa terveydenhuollossa. Vuoden 2014 alusta lähtien henkilöllä on mahdollisuus valita oma terveysasema tai kunnallisen erikoissairaanhoidon toimintayksikkö mistä tahansa Manner-Suomesta.

Voit valita itsellesi sopivan terveysasemasi oman kuntasi sisällä. Jos kuntasi kuuluu yhteistoiminta-alueeseen, voit valita terveysaseman yhteistoiminta-alueen sisällä. Voit valita vain yhden terveysaseman kerrallaan.
Jos haluat vaihtaa omaa terveysasemaasi, sinun on tehtävä ilmoitus kolme viikkoa ennen ensimmäistä käyntiäsi. Terveysasemaa voi vaihtaa enintään kerran vuodessa. Vuoden 2014 alkaen sinulla on mahdollisuus valita oma terveysasemasi kaikista Suomen terveysasemista.

Sinulla on mahdollisuus valita myös tarvitsemaasi antava erikoissairaanhoidon yksikkö vapaammin. Erikoissairaanhoitoyksikön voi valita sairaanhoitopiirien muodostaman erityisvastuualueen sisältä ja vuodesta 2014 alkaen valtakunnallisesti. Erikoissairaanhoitoon tarvitaan aina lääkärin lähetteen. Hoitopaikka valitaan yhteisymmärryksessä lähetteen tekevän lääkärin kanssa.

Voit käyttää terveyskeskuspalveluja myös kotikuntasi ulkopuolella siellä, missä oleskelet säännöllisesti tai pitkäaikaisesti esim. työn, vapaa-ajan vieton, lähiomaisen tai muun vastaavan syyn vuoksi. Tarvitset omalla terveysasemallallasi sinulle tehdyn hoitosuunnitelman, jonka perusteella saat palveluja toisessa kunnassa. Sinun on tehtävä ilmoitus tilapäisen oleskelu-paikkakuntasi terveyskeskukseen palvelujen tarpeesta vähintään kolme viikkoa ennen käyntiä. Kiireellisissä tapauksissa voi edelleen käyttää minkä tahansa paikkakunnan terveyspalveluja .

Omalla terveysasemalla, terveyskeskuksessa tai sairaalassa sinulla on mahdollisuus valita hoitava lääkäri silloin, kun  valinta on ykkikön toiminnan kannalta järjestettävissä. Terveyskeskuksen on pyrittävä ohjaamaan sinut jatkohoitoon samalle lääkärille, joka on hoitanut sinut aiemminkin. Lisätietoja omasta kunnasta.

Kyseinen artikkeli oli !Sydänlapset -ja aikuiset"- lehdestä  4/2013 ja lähde Sosiaali- ja terveysministeriö.

Mielenkiintoista tietoa, en tiennytkään, että jo vuodesta 2011 on tiettyjä vapauksia ollut. Ajattelin laittaa tämän tänne ihan yleiseksi tiedoksi.

Sydänkohtaus

Kyllä sekin asia on monta kertaa mielessä ollut ...nimittäin sydänkohtaus. Niinkuin tuossa Iltasanomien artikkelissakin sanotaan, "Syynä äkilliseen sydänpysähdykseen on häiriö sydänlihaksen sähköärsykkeissä". Eli rytmihäiriöt kai on nimenomaan niitä sähköarsykkeitä, näin olen ymmärtänyt?  Eli siinäkin mielessä minusta tällaiset rytmihäiriöt eivät välttämättä ole aina ihan vaarattomia, vaikka niin monet lääkärit sanovat.

http://www.iltasanomat.fi/terveys/art-1288623011346.html

Yhtä lailla sama tieto koskee varmaan naisia eli samanlaisia oireita ja tuntemuksia on varmasti naisillakin ennen sydänkohtausta. 
Jotenkin olen ollut sellaisessa lapsellisessa uskossa, että sydänhän pysähtyy vain jos tulee veritulppa, mutta pitääkö nyt ymmärtää, että joku sähköinen ärsykekkin sen voi saada aikaan? Miten te tämän ymmärtäisitte?

Joskus tuntuu, että "paniikki" valtaa mielen ja alkaa todenteolla pelätä kuolemaa ja ajatuskin puistattaa. Sitten yrittää vaan siirtää ajatuksia muihin asioihin. Mutta ikävä kyllä, jos sydän joka päivä muistuttaa olemassa olostaan, siinä ei voi aina olla ajattelematta sitä lopullista asiaa.

Kaikesta huolimatta :)

Parempaa elämänlaatua etsimässä

Kerran taas istun ja mietin tätä elämän tarkoitusta ja juuri sitä, miksi juuri minulle tai jollekin muulle nämä rytmihäiriöt ovat "siunaantuneet" ... Viimeiset kolme päivää sydän on tehnyt todella paljon lisälyöntejä, joiden määrä ei ole ollenkaan minun kohdalla tyypillistä. Tätä ennen ne vaivasivat ja tuntuivat muutamia kymmeniä kertoja päivässä, mutta nyt tuntuu, että sydän pomppii koko ajan epärytmissä. Kuitenkin sillä tavalla, että sydänfilmiin ei juuri sillä 30 sekuntin hetkellä jäänyt mitään. 
Alkanut työkin tuntui eilen aika vaikealta keskittyä ja muutenkin olotila on epämukava koko ajan. Olen ottanut beetasalpaajaa enemmän ja sitä diapamia mutta yllätys, ei niistäkään ole ollut apua?! 
Mitähän tämä nyt sitten tarkoittaakaan ... olo kuitenkin on vielä kohtuullinen, eli en ole vielä ajatellut mennä ensiapuun, mutta jos tästä yhtään huononee, niin sitten on varmaan lähdettävä. 
Lääkäreiden mukaan näihin lisälyönteihin, ei ole olemassa mitään hokkuspokkus-temppua, joten jos beetasalpaaja ei auta, niin sitten ei kai voi mitään kun istua ja ihmetellä sydän "kurkussa"???
Tietäisinpä ja olisinpa niin viisas, että ymmärtäisin mistä nyt sydämessä on kysymys? Miksi se aloitti näin aggressiivisen toiminnan ? 

Tässä sydänliiton sivuilta artikkeli miten tietyillä stressinhallintamenetelmillä saadaan apua sydänpotilalle. 
 http://www.sydan.fi/jutut/juttu/-/view/223513

Tässä vielä lääkärin kertomana asiaa rytmihäiriöistä ja niiden vaarallisuudesta
http://www.kantti.net/artikkeli/2013/07/rytmih%C3%A4iri%C3%B6-tykytt%C3%A4%C3%A4-ja-muljahtelee 

Itsellä on ainakin nyt huumori hukassa ja yritän keskittyä vaan olemiseen ja toivon, että tämä olo tästä tasaantuisi.

JAKSAMISTA KAIKILLE, JOITA SYDÄN PITÄÄ "OTTEESSAAN "!!!!!!!!!!!

Labrakeskusteluja

Hei vaan kaikki bloginlukijat :)

Aamu on alkanut tänään lisäreiden rytmittämänä, ollut "normaalia" enemmän jo tämän lyhyen aamuna aikana. Otin yhden puolikkaan diapamin rauhoittamaan ja vähän se tuntuu tepsivänkin. Ollessani lukuisia kertoja ensiavussa flimmerin takia, monta kertaa pieni annos diapamia rauhoitti paremmin kuin ne beetasalpaajat joita annettiin suoraan suoneen. En tiedä onko teillä samansuuntaisia kokemuksia?

Eilen, kun taas kerran kävin Marevankokeissa, siinä odotellessa en voinut välttyä kuulemasta viereisten n. 70-vuotiaiden keskustelua. Molemmilla oli flimmeriongelma ja olivat hekin Marevankokeissa. Miehellä tuntui olevan jo 15 vuoden ajan ongelma ja tällä naisella n. 3 vuotta. Pärjäsivät kuulemma nyt ihan lääkehoidoilla. Mies oli lähdössä Kanarialle monen viikon lomalle ja nainen vaan totesi, ettei hän uskailtaisi edes ajatella lähtevänsä.
Ajattelin vaan, että onkohan meissä naisissa sellaista arkuutta tehdä ja lähteä, koska itsellä on ihan samanlainen tunne, etten uskaltaisi lähteä mihinkään ulkomaille tämän ongelman kanssa. Minulla on siitä omakohtaista kokemusta Euroopasta ja olin kerran kuolla ulkomailla, koska lääkäri suorastaan tohelsi siellä niiden lääkkeiden kanssa ja tuli joku "blokki" sydämeen. Sen jälkeen en ole luottanut ulkomailla saatavaan hoitoon. Onko teillä kokemuksia ulkomaisista hoidoista tms?

Tässä muuten erittäin hyvä linkki, jos kuka ei ole vielä käynyt lukemassa ko. sivustoa.

http://www.tunnepulssisi.fi/

Mukavaa viikonvaihdetta kaikille :)