Translate

sunnuntai 12. toukokuuta 2019

Päivä kerrallaan

Pitkästä aikaa  ..ilmeisesti kun olotila on suhteellisen ok, unohdan blogini 😂
Se onkin ollut väylä purkaa tuntoja silloin kun tilanne on ollut hankala.
Ei pitäisi ajatella, mutta nyt kuitenkin tuli mieleen, että siitä on vähän yli vuosi, kun sain viimeisimmän pahan rytmihäiriökohtauksen. Jos ei lasketa sitä, mikä aiheutettiin heinäkuun ablaatiossa ilmeisesti tarkoituksella.
Pitäisi siis olla tyytyväinen, että ablaatiosta oli siis apua, kohtaukset ovat olleet poissa. En vaan, ehkä osaa vielä aidosti iloita. Päivittäiset lisälyönnit pitävät siitä huolen, että ne muistuttavat pahimmasta mahdollisuudesta. Viimeisin ensiapukäynti vuosi sitten on kirkkaana vielä mielessä, ei se unohdu näköjään ihan heti ??

Summa summarum, näillä mennään eteenpäin. Vaikka kaikki suht ok, rajoittaa se kuitenkin edelleen elämää, en uskalla suunnitella matkoja kauas sairaaloista yms.
Mietityttää, millainen tulee olemaan ensimmäinen kohtaus tuon ablaation jälkeen, kun ei ole vielä kokemusta miten ablaatio vaikutti sydämeen...turhaa ehkä miettiä mitään etukäteen..

Aurinkoista kevättä kaikille, toivottavasti teillä sydän sykkii paremmin ja antaa rauhan nauttia elämästä.