Miksi niin moni ei saa apua rytmihäiriöihin ?

Suomessa monia asia on terveydenhuollossa niin hyvällä mallilla, siksi minua ihmetyttääkin miksi niin moni,  ei saa apua rytmihäiriöihinsä? Todella vaikeita sydänoperaatioita tehdään ja jopa sydänsiirtoja. Mutta sitten on suuri joukko rytmihäiriöpotilaita jotka eivät saa vaivoihinsa sopivaa hoitoa ja joka antaisi mahdollisuuden elää suhteellisen normaalia elämää?
Miksi, mikä on se vaikeus?
Itseni kohdalla suuremman sairaalan lääkärit miettivät juuri, mitä lääkettä voisivat minulle antaa.
Aiempi rytmikardiologi oli sitä mieltä, että vaikka minulla oli ollut flutteri (eteislepatus)kohtauksia annetaan Tambocoria, sitä varten oli tutkittu rasitustestissä, ettei ole sepelvaltimotautia, koska silloin sitä lääkettä ei voi ottaa.
Viimeisimmän episodin jälkeen, taas sairaalassa sanottiin, että Tambocor nimenomaan provosoi flutterikohtauksia !!!!? Siis mitä. Minulle tyrkytetään juuri sitä lääkettä? Jota en ole suostunut ottamaan, koska siinäkin on omat haittavakutuksensa. Ja onneksi en ottanut, jos se kerta provosoi.
Siis nyt odotan tietoa, mikä ääke sopisi sekä flutteri/flimmeri/tahykardia/lisälyöntisyyskohtauksista kärsivälle.
Saan varmaan odotella jonkin aikaa, eihän sillä niin kiire ole.
Sydän vaan hyppii kurkuun asti joka päivä, ahdistaa ja puristaa. Mutta eihän minulla mihinkään kiire ole, odotan vain seuraavaa kohtausta ja pelkään miten käy.
Näin se menee, kun ei ole varaa mennä yksityiselle sydänspecialistille, joka voisi olla kenties pelastukseni.