Translate

perjantai 20. heinäkuuta 2018

Ablaatiohoito 20.7.2018

20.7.2018 Juuri menossa ablaatioon...
Saa nähdä miten menee 😱20.7.2018 Juuri menossa ablaatioon...
Saa nähdä miten menee 😱

22.7.2018 Ablaatiohoito tehtiin ja kesti yhteensä kuusi tuntia.
Vasen eteinen saatiin tarkistettua ja tehtyä korjauspolttoja. Kipu oli väliin aika kovaa mutta onneksi sain kipulääkettä.
Oltiin puoli välissä kunnes siirryttiin oikeaan eteiseen, ajattelinkin että kaikki on mennyt hyvin siihen mennessä.
Kunnes alettiin tutkimaan oikeaa eteistä ja härkkiminen sinne laukaisi massiivisen sekalaisen rytmihäiriön, pulssi kohosi 230 ja olo oli sen mukainen. Tilanne saatiin haltuun lääkkeellä ja pienen odottelun jälkeen rytmi palautui normaaliksi. Kunnes taas alettiin härkkiä, iski uusi rytmihäiriö. Ablaatiota ei voitu suorittaa loppuun, en tiedä siksikö, että rytmihäiriö tuli päälle vai siksikö että heidän työaikansa oli päättymässä ja oli perjantai ??? Minut vielä.nukutettiin ja tehtiin kardioversio. Hienoa ?!!!
Kaikki jäi avoimeksi miten tästä jatketaan, tuleeko uusi kutsu ablaatioon vai mikä on tilanne. Lääkehuuruissa ollessani, en muista mitä lääkäri sanoi. Minut kotiutettiin samana iltana ja tässä sitä taas ollaan. Nyt tiedetään missä ongelma piilee mutta miten se korjataan ?

Eli tästä oli kai sitten jotain hyötyä, mutta en tiedä milloin se näkyy. Mielelläni olisin kuullut lääkärin sanat, että nyt on saatu ongelma hoidettua. Minulle on tehty jo neljä ablaatiohoitoa, kai se on vielä mentävä viidenteen, jos silloin saisivat korjattua ongelman.

Ylitin kuitenkin pelkoni ja viimein rohkaistuin menemään ko. operaatioon...eilen jo siivoilin kevyesti ja huomenna töihin....

... elämä onneksi jatkuu.

22.7.2018 Ablaatiohoito tehtiin ja kesti yhteensä kuusi tuntia.
Vasen eteinen saatiin tarkistettua ja tehtyä korjauspolttoja. Kipu oli väliin aika kovaa mutta onneksi sain kipulääkettä.
Oltiin puoli välissä kunnes siirryttiin oikeaan eteiseen, ajattelinkin että kaikki on mennyt hyvin siihen mennessä.
Kunnes alettiin tutkimaan oikeaa eteistä ja härkkiminen sinne laukaisi massiivisen sekalaisen rytmihäiriön, pulssi kohosi 230 ja olo oli sen mukainen. Tilanne saatiin haltuun lääkkeellä ja pienen odottelun jälkeen rytmi palautui normaaliksi. Kunnes taas alettiin härkkiä, iski uusi rytmihäiriö. Ablaatiota ei voitu suorittaa loppuun, en tiedä siksikö, että rytmihäiriö tuli päälle vai siksikö että heidän työaikansa oli päättymässä ja oli perjantai ??? Minut vielä.nukutettiin ja tehtiin kardioversio. Hienoa ?!!!
Kaikki jäi avoimeksi miten tästä jatketaan, tuleeko uusi kutsu ablaatioon vai mikä on tilanne. Lääkehuuruissa ollessani, en muista mitä lääkäri sanoi. Minut kotiutettiin samana iltana ja tässä sitä taas ollaan. Nyt tiedetään missä ongelma piilee mutta miten se korjataan ?

Eli tästä oli kai sitten jotain hyötyä, mutta en tiedä milloin se näkyy. Mielelläni olisin kuullut lääkärin sanat, että nyt on saatu ongelma hoidettua. Minulle on tehty jo neljä ablaatiohoitoa, kai se on vielä mentävä viidenteen, jos silloin saisivat korjattua ongelman.

Ylitin kuitenkin pelkoni ja viimein rohkaistuin menemään ko. operaatioon...eilen jo siivoilin kevyesti ja huomenna töihin....

... elämä onneksi jatkuu.

keskiviikko 11. heinäkuuta 2018

Uuteen ablaatioon vai ei ?

Pitkästä aikaa kirjoitan, joku tiedustelikin mikä on tilanne olenko mennyt ablaatioon yms.

Monien kohtausten ja ablaation siirtojen jälkeen, en ole vielä mennyt. Syitä on monia ja olen miettinyt mikä olisi järkevää ? Ottaa riskejä ja mennä, ehkä kaikki korjautuu tällä kertaa tai sitten ei.

Nyt kun olen käynyt epikriisini 10 vuoden ajalta läpi ja edelliset ablaatiot vielä mielessä, en olekkaan niin varma siitä ablaatiosta mikä on tuossa ensi viikolla tulossa. Olen lukenut ja keskustellut, miten ablaatiot aiheuttavat sydämeen arpikudosta ja se taas provosoi eteislepatukseen, jota minullakin on ollut viime aikoina ihan riittävästi. Myös päivittäiset lukuisat lisälyönnit tulivat ison ablaation jälkeen.

En sano, että jokaisen pitäisi olla menemättä ablaatioon, mutta kannattaa harkita jos se varsinkin on tehty jo useita kertoja. Siihen liittyy omat riskit ja niistä ei ikävä kyllä aina kerrota tarkasti.
Suomessa on kuollutkin joku ko. operaatioon.

Jokaisen on tietysti kohdallaan mietittävä mikä on parasta. Emme ole  kardiologeja, mutta meidän sydämestä on kysymys, joten toivon että pääsette kunnon lääkäreiden hoitoon.

Itse olen menossa vielä ensi viikolla Helsinkiin kardiologi Pekka Raatikaisen vastaanotolle, haluan saada toisenkin mielipiteen kohdallani.

http://www.kansanterveys.fi/sydan-ja-verisuonet/eteisvarinaepidemia-kuriin

https://www.mediuutiset.fi/uutiset/husin-kardiologi-teki-katetriablaation-dubaista-helsinkiin/fabb5328-d69c-4e35-8762-042bf3a91816


Puolen vuoden aikana minulla oli kuusi massiivista kohtausta, joista tämän viimeisin huhtikuun lopulla oli pahin. Silloin vannoin, että menen ablaatioon, mutta sitten taas kun olen asiaa pohtinut, entä jos kaikki menee taas huonommin sen jälkeen ja tulee taas uutta arpikudosta?

Mielellään kuulisin muiden kokemuksia useista ablaatioista ja miten ne ovat auttaneet ?

Aurinkoista kesää ja hyvää mieltä.... sitä kaikki tarvitaan :)