Translate

lauantai 15. helmikuuta 2014

Laihduttaminen auttaa sydäntä

Tämäkin on tietysti ollut tiedossa ... ainakin jossain tuolla alitajunnassa. Mutta en ole sitä ottanut tarpeeksi vakavasti. Ja toisaalta olen ajatellut, että kun rytmihäiriöt alkoivat viisi vuotta sitten, olin kuitenkin hoikemmassa kunnossa ja silti rytmihäiriöt tulivat?  Mutta asiasta on jälleen tutkimustietoakin The Journal of the American Medical Association-lehdessä sekä Sydänliiton lehdessä. 

"Ylipaino rasittaa sydäntä ja painon pitäminen normaalissa vähentää ja jopa estää sydänriskejä mm. eteisvärinää. Tutkimuksissa on osoitettu lihavuuden liittyvän nimen omaan eteisvärinään. Australiassa on todettu, että liikakilojen pudotus lievittää eteisvärinäpotilaiden oireita.  Riski on erityisen suuri niillä joilla ylikilot kertyvät vatsan seutuun.  Lihavuus aiheuttaa myös sydämen vajaatoimintavaaran, vaikka ei sairastaisikaan varinaista sydän- ja verisuonitautia. Lihavuus, sydämen vajaatoiminta ja eteisvärinä kulkevat usein käsi kädessä. Jopa joidenkin tutkimusten mukaan lihavuus lisää äkillisten sydänkuolemien vaaraa ilman varsinaisia sydäntauteja".

Huh, aikamoista tekstiä. Tästä jo viisastuneena, pitäisi alkaa ajattelemaan miten syö ja elää. Toisaalta  katsonkin mitä syön, en liian suuria annoksia, ei paljoa rasvaa jne. Mutta sitten koska olen sokeririippuvainen, tulee hetkiä jolloin suorastaan elimistö huutaa sokeria. Oma mieli on liian heikko, en pysty olemaan päivääkään ilman jotain makeaa. Vaikka vähän mehua tms. Minun pitäisi kai päästä sokerivieroitukseen :) 

Sitten vaan mietin miksi paino ei laske? Mutta se liikkumaan lähteminen, jotta aineenvaihdunta pysyisi kunnossa, varsinkin kun on istumätyö ... Miksi sekin on niin vaikeaa, vaikka sen liikuntahetken jälkeen on niin hyvä olo? Huono omatuntokin on koko ajan, pitäisi ja pitäisi ...En tiedä onko muilla tämä yhtä vaikeaa?
Miksi on niin vaikea noudattaa kaikkia terveyssuosituksia, kun tiedetään, että jo pienetkin elintapamuutokset vähentävät riskiä sairastua diabetekseen tai sydäntauteihin?

Tiesittekin varmaan, että sydän pitää pähkinöistä. Tutkimusten mukaan pähkinänsyöjät välttyvät vähemmän sydänkuolemilta, syöpä- sekä hengityssairauksilta. Briteissä oli myös tutkittu, että vanha sanonta: "Omena päivässä pitää lääkärin loitolla",  pätee edelleen. Antioksidantit ja flavoinoidit ovat tärkeitä sydämenkin terveyden kannalta. 

Ps. Löysin vielä hyvän sivuston, ajatellen hyvinvoinnin lisäämistä. Ks.
http://www.pienipaatospaivassa.fi/

7 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Itse olen aloittanut tekemään pieniä elämäntapamuutoksia, yhden kerrallaan. Viimeisin on tehdä sähköpostit seisoen( tehokkampaa ja tulee liikuttua enemmän ihan sen takia kun istuu vain välillä kun työ sitä vaatii), muuten istun tuon koneen ääressä ja muutenkin aivan liian ison osan päivässä.Selkäkin kiittää. Pidän välillä pieniä taukoja ja lepuutan jalkoja. Sitä edellinen muutos oli tuo omena päivässä. Tsemppiä vaan kaikille otetaan pienia askeleita kohti terveellisimpiä elämäntapoja. Kiitos taas hyvästä kirjoituksesta:)

Ann'S kirjoitti...

Kiitos Anonyymi :) Istumista tulee ihan liian paljon, senkin vuoksi se liikunta olisi tärkeää verenkierrolle jne. Korvien välistähän kaikki on kiinni, joten pitäisi treenata tuota yläpäätä ja suggestoida itsensä ajattelemaan, mikä on parasta itselle :)

Anonyymi kirjoitti...

Kirjoitit jälleen tärkeästä asiasta. Peukutan!!
Minun hoikistumisprojektini on surkuhupaisa. Olen apinan raivolla yrittänyt laihduttaa mutta ei millään, ei sitten millään vaakani viisari käänny vasemmalle. Siksi olenkin vaakani kanssa "huonoissa väleissä". Mokomaa vekotinta lepyttääkseni, olen päättänyt ryhtyä herkkujen osalta totaalikieltäytyjäksi Eli ei enää toffeeta, lakuja eikä suklaata. Korvaavaksi namiksi pähkinät ja mantelit sekä kuivatut tummat aprikoosit. Tietysti kohtuuden rajoissa ;). Hyvästi myös Aura-juusto, makkarat ja leikkeleet. Tilalle Juustomestarien Julia 10% ja kalkkunaleike. Kahvipulla kerran viikossa. Tämmöinen remontti syömingeissä! Mutta.mutta...
Liikuntapuoli on aivan myrkkyä. Mikään ei innosta. Kuntopyörä huutelee polkijaa ja lenkkipolut kulkijaa sauvoilla tai ilman. Maratonistuminen on ainoa laji mikä onnistuu. Jospa jonkun sortin liikuntaremontinkin saisin aikaseksi, voisin olla -ainakin salaa- itsestäni hiukan ylpeä.

Tässä mennään kohti kevättä kilojen kurimuksessa ja peilejä vältellen.
Noviisi

Ann'S kirjoitti...

Peukkua sullekin Noviisi, hymyilytti toisaalta tuo sinun teksti, niin tutulta kuullostaa.
Jotain minulla tapahtui tuolla korvien välissä maaliskuun 1. pvä. Päätin ottaa itseäni niskasta kiinni ja lopetin mm. sokerin syönnin. Ravitsemusterapeutiltani kysyin tiukkaa dieettiä jolla laihtuisin ja olen noudattanut nyt 10 päivää 1300 kcal:n päivärytmiä. Siihen olen saanut nauttia pienen peruspullankin ja silti, paino on jo laskenut useamman kilon! Ensimmäiset kilot toki ovat niitä nesteitä, mitä kai elimistöstä poistuu?! Mutta silti, en uskonut enää, että viisari värähtäisi vasemmalle, mutta niin se on vaan tehnyt. Tästä aiheesta kirjoitankin seuraavan blogikirjoituksen, sen verran tämä on antanut uutta puhtia.
Kiitos Noviisi, periksi ei anneta :)

Unknown kirjoitti...

Hello! Kaikki kohtalotoverit :)
Ihanaa ,että löysin tämän blogin.
Lyhykäisesti haluaisin tuoda oman tilanteeni esille. Eli 32vuotias 4lapsen äiti. Lisälyönnit ovat haitanneet elämääni jos oikein muistan niin 3-5v. Nyt sydän on holteroitu sekä tammikuussa 2014 tehty UÄ. Sydän todettu siis terveeksi. Holterissa v.2013 saatiin kiinni reilu sata eteisperäistä ja 6 kammioperäistä.
Mutta väliäkö sillä koska lisälyönnit ovat joka päivä mukanani ja ne ovat henkisesti ahdistavia..Jään seuraamaan Blogia :)

Ann'S kirjoitti...

Hei Tiina ja mukava tutustua sinuun. Miten sinun lisälyönnit aikoinaan alkoivat, oliko jokin asia joka sen aiheutti vai ihan itsestään? Onko sinulla ollut flimmerikohtauksia tms? Mielenkiintoista tosiaan myös minunkin kohdalla, että sydän on rakenteellisesti ihan terve, mutta silti tämä on tämä ns. sähköinen vika? Onko sinulla lääkitystä tms? Mistä saat voimia päiviisi näiden sydämen rytmihäiriöiden kanssa?

Unknown kirjoitti...

Hei! Itselläni on ollut käytössä seloken 47,5mg. En edes tarkalleen muista milloin nämä alkoivat. Parikymppisenä ilmaantui nopeaa sykettä ja paniikkihäiriö. Eron jälkeen huomattiin verenpaineen nousu tuolloin ei muistaakseni ollut muljahduksia. Siitä se sitten on edennyt tähän tilanteeseen ja edelleen ei juuri taida "puhdasta" päivää olla. :/.. Minulla menee päivät/viikot laidasta laitaan, toisinaan kestän näitä henkisesti ihan ok:sti ja toisinaan en yhtään.