Syyskuu on lopuillaan ja päivät jatkuvat samanlaisina toinen toistensa perään. Pitäisi tietysti olla onnellinen, että saa olla kotona ja olotila on suht ok, mutta kymmenet päivittäiset tuntemukset ahdistavat mieltä ja alentavat mielialaa, siitä ei päästä mihinkään. Yritän parhaani mukaan ajatella positiivisesti, mutta sitten taas kun tulee kunnon lisälyönti tai "mikä se nyt onkaan-lyönti" niin siinä sitä taas ollaan. Yritän hymyillä ja olla niinkuin ei mitään, mutta joskus se on hieman vaikeaa...
Tänä aamuna silmiini osui perusteellinen artikkeli sydämen tykyttelystä, joten liitän sen tähän mukaan ...
http://www.terve.fi/terveyden-abc/sydamen-lisalyonnit-kun-sydamentykytys-yllattaa
Kuvan tekstiin kai on uskominen :)
Tänä aamuna silmiini osui perusteellinen artikkeli sydämen tykyttelystä, joten liitän sen tähän mukaan ...
http://www.terve.fi/terveyden-abc/sydamen-lisalyonnit-kun-sydamentykytys-yllattaa
Kuvan tekstiin kai on uskominen :)
16 kommenttia:
Kiitos taas tästäkin ja kaikista muista tiedon murusista:).Nuo Harvardin julkaisut ovat mitä parhaita ja vielä selkokielellä!!! No pikkuisen päivitän statustani, eli että mitä hyötyä on Hear Bugista. Siis olen ollut kiireinen, eikä ole ollut ihan kauheaa, joten en ole uusia nauhoituksia tehnyt, sen yhden testinauhoituksen vain. No en todellakaan osannut niitä noin vain vertailun perusteella arvioida, että oliko ne jotain pahoja vai ei, jotain mistä pitäisi huolestua. No ajattelin sitten käydä kysymässä kardiologilta, että jos hän voisi kertoa minulle ja samalla pyysin, että voisin tulevaisuudessa lähettää vain sähköpostissa nauhoitukseni ja hän voisi lähettää mulle vastauksen sähköpostissa, että tiedän jos on jotain uutta ja hälyyttävää. Hyvä kun menin. Hän pongasi heti peräkkäisten lisärien aiheuttamia sarjoja. Ja muutenkin oli hedelmällinen keskustelu ja hyvä päivitys tilanteesta. Hän sanoi, että uskoo minulla olleen flimmereitä kuvaamani perusteella, mutta kuitenkin yritetään saada ne nauhalle, josta sitten tietää varmasti. Kuulemma tuon tyyppiset lisärisarjat jos jäävät päälle pitemmäksi aikaa helposti muutuvat flimmeriksi. Eihän nuo nyt tietysti mitään kivoja uutisia olleet, mutta oikeesti on parempi kuulla huonommatkin uutiset jos sitten osaa paremmin hoitaa itseänsä. Olen aika väsynyt jo semmoiseen vähättelevään meininkiin terveyskeskuslääkäriltä, kun hänen määräämäänsä holtteriin ei sattunut mitään hälyyttävää. Sanoi mulle puhelimessa tuloksista: on sun nyt vaan uskottava että ei ole mitään huolestuttavaa...(kuitenkin holtteri osui hyvälle päivälle)...Ja itseasiassa tuo testinauhakin sattui ihan normi päivälle, mitä nyt vähän väsytti kaupungilla ja sit kotona oli päänsärkyä, mutta ei mitään erityistä muljuamistakaan tuntunut. Mitä sitten tulisi siihen holtteriin jos nauhoittaisi silloin kun valvoo öitä ja rytmihäiriö jää päälle pitemmäksi aikaa???No nythän sitten voin nauhoittaa kun on oma kone...mut odottelen että tulee kunnon rytinät :)...
KIitos sinulle kun kerrot tilanteestasi. Sinulla on ainakin nyt se laite ja voit tehdä Holtterin milloin haluat ja jos lääkärikin sinua vielä konsultoi niin sittenhän on homma ns. hanskassa. Mutta näin se menee monen kohdalla, että juuri silloin kun se Holtteripäivä on, jota yleensä on odotettu monta kuukautta, niin sydän menee oikein mallikelpoisesti. Sellaista rynkytystä kun minullakin oli tänä aamuna, niin avot, ei paljoa naurattanut. Liekkö olleet kammioperäisiä kun tuntui niin pahalle ja ihan siltä että sydän tulee kurkusta ulos. Diapamia puolikas ja eikun vaan töihin ... ne vaan väsyttää niin että sitä on ihan tööt, mutta ne hieman rauhoittaa sydäntä.
Olen lisännyt beetasalpaajaa niin, että otan aamuisin 1,5 tablettia, mutta eipä tuo ole muuttanut sydämen toimintaa sen paremmaksi :(
Joskus vielä kun saisi kaikki paperit sairaalasta ja lääkäreiltä, niin pitäisi mennä jollekin hyvälle rytmikardiologille ihan keskustelemaan asioista. Tuntuu että nämä ns. palkkalistoilla työskentelevät sydänlääkärit, eivät ota tosissaan vaan tuijottavat tiettyjä osia kokonaisuudesta ja vetävät siitä johtopäätökset. Ei toki kaikki, mutta monesta on kokemusta. Väsyttää tämä kaikki ....
Väsyttää täälläkin. Taas on rynkytellyt sellaisia lisäreitä että jytkäys käy ja silmissä sumenee. Kerran sellaisen jälkeen tuli kauhea heikotus ja tiheälyöntikohtaus tänään kun olin autolla ajamssa. Pelottaa niin pirusti ja silti sanotaan että vaaratonta. SIt kun lukee näitä tekstejä joissa sanotaan et heti pitäis mennä lääkäriin jos pyörryttää tai huimaa, mutta lääkärit sanoo vaan että jos ei oo taju lähtenyt niin ei väliä
Tämä kohta on se mitä perlkään kaikkein eniten:
"Ongelmia sydämen alaosasta
Sydämen kammioidenkin liian varhaiset supistukset voivat aiheuttaa palpitaatiota. Yksittäinen varhainen supistusparin ryväs ei yleensä ole ongelmallinen, ellei siihen liity muita oireita, kuten pyörtyilyä tai hengenahdistusta. Näiden lisälyöntien esiintyminen sarjoina on kuitenkin huolestuttavaa, koska tällöin ne voivat vaikeutua hengenvaaralliseksi sydämen kaoottiseksi toiminnaksi, joka tunnetaan kammiovärinänä."
Nää lisärit on muuttuneet taas monimuotoisemmiksi ja pidemmiksi sarjoiksi. Pelottaa ja ahdistaa. Miksei Suomessa sitten saa näitä rytmivalvureita jos selaisia on olemassa? Miksi meidän pitää tyytyä johonkin 24h holtteriin?
Koko ajan oottaa vaan että kyllä se pian tulee loppu näillekin kun sydän sekoaa viimesen kerran rytmissään. Siinä jää sitten pienet lapset ilman äitiä ja mies leskeksi mutta onneksi on henkivakuutus.
Tsemppiä kaikille!
TErveisin ahdistunut,
aiemmin joskus kirjoittanut anonyymi, en muista millä nimellä.
Kiitos sinulle kun kirjoitit ahdistunut, näin tämä elämä menee. Se minua harmittaa myös, miten lääkärit toteavat vaarattomia lisäreitä. Ok, onhan se hyvä, että ne on vaarattomia, mutta tosiaan, ei ne lääkärit ole diagnosoimassa joka sivulyöntiä, vaan sen 24 h:n Holtterin mukaan. Ja se ei todellakaan ole koko totuus. Ja toinen asia on se, että miltä ne "vaarattomat" lisärit sitten tuntuvat fyysisesti ja miten ne ennenkaikkea vaikuttavat meihin henkisesti. Olen joskus ajatellut, että tämä kaikki on rangaistusta jostakin minulle, olen etsinyt syyllistä tavallaan koko ongelmalle. Olen kuitenkin mielestäni elänyt säännöllistä elämää, en ole mikään himo urheilija ollut koskaan, mutta en täysin sohvaperunakaan. Mitä olen tehnyt, että ansaitsin tämän kohtalon? Sen vaan voin sanoa, että en tiedä miten kauan sitä jaksaa pysyä "järjissään" ... jokainen lisälyönti on kammottava tuntemus.
Miksi tosiaan Suomessa ei pääse kunnon rytmitutkimuksiin, on kaikenlaisia laitteita ja systeemejä? Siksi yhdynkin siihen aikaisempaan artikkeliin mitä olen täälläkin käsitellyt, että rytmihäiriöpotilaiden hoito on huonolla tolalla.
Vaadi sinäkin lisätutkimuksia, älä anna periksi, ei voi olla totta että mitään ei pystytä tekemään. Tsemppiä ja halauksia sinulle :)
Kiitos<3 Olen nyt toiveissa saada sellaisen rytmivalvurin joka nauhoittaa muutaman minuutin ennen ja jälkeen kohtauksen. tärkeää olisi saada nauhalle nätä pahoja, niitä kun ei ole osunut kertaakaan nauhotukseen. jos en sitä saa en tiedä miten käy. tutkittu on monella tapaa ja mitään ei pitäsi olla viala, muutakun eläänlaatu pilalla. mutta siis en tiiä saanko sellaista kun se ei tuonne meidän sairaalaan kuulu... Pelko hallitsee elämää. osais edes uskoa kuolemanjälkeiseen elämään tai johonkin uskoa niin ei pelottaisi nn paljon.
jaksaista Ann ja muut t-se edellinen
Olen tuon saman asian kanssa kamppaillut viimeiset 5 vuotta, pelko. Ja näistä tämä viimeinen vuosi on ollut pahin, vaikka ns. pahoja kohtauksia tässä vuodessa ei ole ollut, kuin viimeksi lokakuussa 2012. Ablaatio jätti päivittäiset lisälyönnit vaivaksi, sillä ennen ablaatiota niitä ei ollut. Jostain juuri luin, että esim. arpikudos sydämessä saattaa aiheuttaa niitä lisäreitä. Eipä kukaan kardiologi minulle sitä selittänyt ennen ablaatiota, että sellaista saattaa tulla?!
Mutta se pelko, se on sellainen peikko jota en kellekkään soisi. Sen kanssa eläminen on suorastaan yhtä helvettiä, enkä liioittele yhtään. Se voi ehdä sinusta toimintakyvyttömän ja koko elämää kohtaan välinpitämättömän. Mutta koska meillä on vielä uskoa ja toivoa, että jospa tämä tästä paranee, niin sen avulla jaksaa päivän kerrallaan eteenpäin. Se oirevalvontalaite on vaan sellainen, että ennenkuin sen ehtii kassista yms. kaivamaan esille ja saamaan päälle, niin voi olla että kohtaus on ohi, ellei sitä ole pitkäkestoisempi kohtaus. Toivotaan, että saat kuitenkin apua siitä, sitten jos ja kun saat laitteen lainaan. Periksi ei anneta :)
Juu mulla oli sellainen joka nauhoitti vain siitä hetkestä kun sen laittoi nauhoittamaan, mutta mun äidillä oli sellainen, joka oli kiinni ihossa ja kun nappia painoi, se otti nauhalle jo 5min ennen nauhoitusta, eli se tavallaan seurasi koko ajan rytmiä.
sama
Ok, eli kuten huomataan kaikenlaisia laitteita on olemassa, toivotaan että mahdollisiman monet jotka tarvitsevat tietynlaista seurantaa, saisivat mahdollisuuden lainata oikeanlaista laitetta.
Hei, kiva löytää tällainen blogi, josta voin löytää vertaistukea. Minulla on ollut monenlaista vaivaa sen jälkeen kun 2 kuukautta sitten kaaduin pyörällä ja kolhin vähän itseäni. Olin noin kuukauden mökilläni pohjoisessa ja koko ajan tuntui ettei kaikki ole kohdallaan, kuumeinen olo ja yskäkohtauksia, flunssa ja rinta-olkapääkipua oli oikeastaan koko ajan. Ajattelin että kyllä tämän täytyy mennä ohi kun kuumettakaan ei ollut kuin silloin tällöin ja rinta-ym kivut johtuvat varmaan aiemmasta tapaturmasta. Ei mennyt sitten ohi, ja ymmärsin että täytyy lähteä kotiin ja lääkärin tarkastukseen. Lauantaina 28.9 menin oman terveysaseman päivystykseen ja siellä otettiin ensimmäisenä tulehdusarvot, josta kävi selväksi ettei vaivat johtuneet tulehduksista. Käytiin läpi vielä kaikenlaista, keuhkojen kuuntelua ym. ja ei oikein löytynyt selitystä jatkuneelle flunssalle ja kivuille. Lääkäri päätti vielä että otetaan sydänfilmi ja sieltähän tuntui löytyvän selitys melkein kaikelle, eteisvärinä. Minulle päätettiin aloittaa marevan lääkehoito tarkoituksena yrittää myöhemmin muuttaa sydämen rytmiä, kun inr-arvo on ollut oikea tietyn ajan. Nyt olen käynyt verikokeissa muutaman päivän välein, ja vasta eilen arvo oli noussut 1,4:n alkuperäisestä 1.0 arvosta. Lääkehoito aloitettiin 5 mg/pv annksella ja on nyt 10-12.5 mg/päivä.
Tämä on ollut minulle aika vaikeaa aikaa, tuntuu epätodelliselta koko asia ja välillä käy mielessä että olisi ollut parempi ettei koko sydänfilmiä olisi otettu. Ehkä se on sitä kun en ole oikein voinut tästä kenenkään toisen marevan hoitoa saavan kanssa keskustella, enkä ole löytänyt foorumia jossa tästä asiasta keskusteltaisi. Hoitajan kanssa juteltuani hän kertoi että voin joutua käyttämään marevania lopun elämääni ja ehkä myös inr-arvoa verikokeilla seurataan pitkään. Viiskymppinen mies olen.
Mukavaa että löysit tänne, itse kaipasin aikoinaan nimenomaan vertaistukea oman ongelmani kanssa. Sinullekin taisi tulla täytenä yllätyksenä tuo eteisvärinä? Marevania kannattaa syödä jos on sitä eteisvärinää, se on tavallaan meidän "pelastus" jos sattuu jotain, niin ei tule tukosta heti. Marevanin kanssa se on vaan jatkuvaa passailua ja verikokeissa joutuu käymään jatkuvasti. Välillä kun se asettuu hoitotasolle, voi mennä kuukausikin väliä, toisinaan taas viikon välein. Pääasia on, että syö esim. niitä vihreitä vihanneksia ja marjoja ym. suurin piirtein saman määrän päivittäin, niin silloin luvut ei pomppaa. Alkoholia ei Marevanin kanssa myöskään kannata suuria määriä ottaa, koska alholi myös "laimentaa" verta. Mitenkä he ovat aikoneet muuttaa sitä sydämen rytmiä sinulla, koska siinähän on tietty aika flimmerin alkamisesta kun voidaan esim. sähköisesti se kääntää?
Millainen olo sinulla nyt on, eli onko se flimmeri koko ajan päällä?
Rytmiä on tarkoitus muuttaa sähköisesti kun inr-arvo on ollut 3 viikkoa "sopiva", näin sen ymmrsin. Olo on vaikea, mietin tätä jatkuvasti ja se lisää pahaa oloa, tuntuu että tämän takia elämä tulee muuttumaan liikaa, en ole varma miten pystyn elämään niin "valvottua" elämää...en oikein osaa tätä kertoa
Toivotaan, että se sähköhoito antaa sinulle apua ja voit keskittyä elämässä taas muihin asioihin. Minulle on kaksi kertaa sitä hoitoa annettu.
Välttämättä sinun elämä ei tule hirveästi muuttumaan, jos kaikki menee niin kuin pitää. Marevanin syönti on sinänsä kaikista yksinkertaisin asia ja siihen tottuu. Mutta silloin kun sydän ei mene hyvin, ajatukset pyörivät siinä samassa, miten tästä eteenpäin jne. On vaan luotettava siihen, että kaikki menee hyvin ja jos ei mene, senkin kanssa on opittava elämään... Tsemppiä sinulle ja mukavaa kun jaat ajatuksesi täällä kanssamme. Periksi ei anneta :)
Itselläni alkoi yläättäen pari vko sitten lisälyönnit. Minulla on jo lapsuudesta saakka todettu lievä aorttaläpänahtauma. Kun tämä tunne alkoi säikähdin pirusti. Asun nykyään saksassa ja soitin sitte muutaman päivän jälkeen täkäläiselle kardiologilleni, joka käski olla huolehtimatta ja sanoi, jotta voisin kokeilla ottaa enemmän magnesiumia ja kaliumia. Välillä tunnen kaiken paremmaksi, mutta silti muljahduksia tulee tasaisin välein. Huvittavaa on, jotta ennen näiden oireiden alkua, olin 1kk täysin ilman alkoholia, joka tässä maassa on hitusen hankalaa :) Aloin myös syömään paljon kasviksia ja vähensin muutenkin syömistäni, sillä tahdoin tässä kuukauden alkoholittoman paussian aikana myös pudottaa hieman painoani. En sitten tiedä voisiko tämä yhtäkkiä alkanut vaiva johtua siitä, jotta olen syönyt liian vähän? Olen päivisin syönyt lähinnä kipollisen vihreätä salaattia paprikalla ilman kastiketta, ehkä viipaleen pari itse leipomaani ruisleipää ja illalla en yleensä ole syönyt mitään tai ehkä vähä rasvaista rahkaa. Maitoa olen juonut paljon tuona aikana, kun jätin alkoholin tilapäisesti kokonaan pois. Kun tämä vaiva alkoi, join sinä päivänä aika runsaasti kahvia toimistolla. Olen lukenut, jotta tupakointi, joka on paheeni saattaa myös olla tämän takana, mutta aikana ennen tätä diettiäni olen myös juonut paljon kahvia ja tupakoinut. Kuten sanottu lekurini käski olla huolimatta ja seuraava standardi kontrolli minulla on hänen luonaan elokuussa. Jos ei siihen mennessä ole helpottanut, alan oikeasti huolestumaan. Kun tämä vaiva alkoi pelästyin niin pirusti, että minun pitää nyt hyljätä tulevaisuuden suunnitelmat omasta talosta puolisoni kanssa ja kaikki muukin ja vähitellen pitäisi alkaa kaivamaan hautakuoppaa.
Hei Tapsa ja kiitos kirjoituksestasi. Olen lukenut jostain, että syömättömyyskään ei ole hyväksi, liian rajut muutokset elimistölle ylipäätään. Runsas kahvin juonti on nimenomaan kiellettyjen listalla, koska runsas kofeiini provosoi sydäntä. Itse en ole juonut colajuomia enkä kahvia. Mutta siinäkin kai kohtuus kaikessa :)
Runsas tupakointi, sekin supistaa verisuonia, joten ei varmaan hyvä asia. Näin se vaan menee, monia asioita joista pidämme, ovat rajoitettuja. Toisinaan tuntuu, että vaikka kuinka eläisi terveellisesti jne. siitä huolimatta sydän ei anna rauhaa.
Tuttu tunne tuo tulevaisuuden suunnitelmien kyseenalaistaminen sydämen toimiessa miten sattuu. Päivä kerrallaan ja älä menetä vielä toivoasi :)
Lisälyönnit vaivanneet jo 40v kaikki tutkimukset tehty moneen kertaan ja mitään ei löydy.Ollut kaksi flimmeriä kääntyneet sairaalassa itsestään ja yksi flutteri ja sekin kääntyi itsestään.Nyt harrastan salilla käyntiä aamusta niin huomannu lisälyönnit alkaa klo 15 niihin otan 40mg probral ja bisoprol 2,5mg auttaa aina aamu yöhön asti sitten yöllä probraalilla jatketaan noin pääsen taas sinne klo 15 kunnes taas häiriö päällä.Helvetin mukavaa elämää ei uskalla matkustaa ei harrastaa seksiä ei oikeastaan jää kuin sali.
Kiitos viestistäsi. Sinulla on ollut pitkä piina ja ymmärrän täysin tunteesi. Elämän laatua nämä sydänongelmat huonontavat, niin fyysisesti kuin henkisesti. Eikä mene päivääkään etteikö ne asiat pyöri mielessä. Minulla on ollut ablaatioiden myötä parempia jaksoja ja olen voinut matkustaa, mutta matkoillakin aina on varmistettava että sairaala on lähellä.
Tsemppiä sinun kesään ja toivotaan, että elämän laatu joku päivä paranee 👍
Lähetä kommentti