Sähköinen rytminsiirto

Kävin aamulla inr kokeissa ja tapasin siellä vanhan tuttavani. Keskusteltuamme kuulumiset, hän totesi että flimmeri on alkanut vaivaamaan. Olivat yrittäneet kääntää sähköllä ja oli kestänytkin muutaman viikon ja sen jälkeen taas oli kääntynyt flimmeriin. Hänelle oli vaan sitten todettu, että näin pian edellisen sähköisen käännöksen jälkeen ei ole sydämelle hyväksi tehdä uutta iskua ?! Minä en ollut kuullutkaan aikaisemmin tuollaisesta, olisi mielenkiintoista kuulla onko kellään muilla kokemuksia vastaavasta, että liian tiheään ei saa tehdä? Nyt hän sitten on vaan sen flimmerinsä kanssa syö marevania ja beetasalpaajaa? Itselläni flimmerit olivat aina niin rajuja, etten pystynyt vaan olemaan, minun oli pakko saada joku joka sen pysäytti, koska melkein 200 pulssi, ei ollut hyväksi pidemmän aikaa. Siitä tullaankin siihen toiseen mielenkiintoiseen asiaan, toisilla pulssi ei nouse paljonkaan vaikka on flimmeri päällä ja toisilla se on taivaissa. Eli tässäkin on monenlaista variaatiota.

Olisi mukava kuulla mitä kuuluu blogin seuraajille, mikä teillä on olotila jne. toivottavasti parempi :)

Muutama mielenkiintoinen linkki:

http://www.terve.fi/eteisvarina/eteisvarina

http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus;jsessionid=DDA2A2CA68BEB4AF71A8F84AE2A58AE1?id=hoi50036 

http://www.tunnepulssisi.fi/eteisvarinan-abc/eteisvarinan-hoito/rytminsiirto.html 

http://www.potilaanlaakarilehti.fi/potilaan-aani/rytmi-veressa/#.VJP33dYD4A 

Mulajhteluista mielipahaa

Ei niihin vaan ikinä näy tottuvan, vaikka monia vuosia taistelenkin asian kanssa. Kuitenkin kun olin tässä töissä, niin niiden kanssa pärjäsi, eivätkä olleet niin voimakkaita? Nyt kun olen sairauslomalla, sydänkin alkoi villiintyä ja pomppia ihan miten sattuu ... eilen illalla piti ottaa ihan rauhoittava ja se sitten auttoi sydämeenkin. 

Mikähän siinä on, että keskushermostoa rauhoittavat lääkkeet auttavat sitten sydämeen? En haluaisi kuitenkaan tulla niistä aineista riippuvaiseksi, mutta jos se on ainut joka auttaa? Onko muilla kokemuksia, mikä avuksi kun alkaa oikein sydän innostua?

Alkaa tulla taas ahdistavia tuntemuksia ja ajatuksia ... :(

Leikkauksesta toipumista ja pohdiskelua sydämen tilanteesta

Neljä päivää sitten tehtiin rintasyöpäleikkaukseni ja olen siitä nyt toipumassa hyvää vauhtia. 
Jo viikko ennen leikkausta rytmihäiriöt eli lisälyönnit lisääntyivät huomattavasti, kun taas sitten ollessani sairaalassa pari päivää, huomasin, että niitä oli paljon vähemmän. Kuuluuko kiitos suurelle määrälle erilaisia kipu ym. nukutuslääkkeitä vai mistä se johtui? 
Nyt ollaan taas palattu samaan tahtiin, eli häiriöitä on vähän päästä, eilen tuli ihan kunnon heikotuskohtauskin, johtuiko se sydämestä vai mistä? 

Mikään asia tähän asti minua ei ole harmittanut ja synkistänyt kuin tämä sydänasia, ei edes tämä syöpä. Syöpä saadaan hyvällä tuurilla leikkauksella ja hoidoilla hoidettua mutta näihin jatkuviin sydämen häiriöiden ei tässä maailmassa tunnu olevan lääkettä? Hyvänlaatuisihan ne ovat, sanovat lääkäritkin, mutta silti ne vaikuttavat minun elämän laatuun ja mielen tasapainoon, sillä ei kai sitten ole merkitystä? Olen niin väsynyt, toivoisin että saisin edes yhden päivän etten tuntisi yhtään ainoa "syrjähyppyä" sydämessäni, mutta se lie liikaa vaadittu?

Ikävä asia joka ei järkyttänyt

Niin siinä kävi, että odotus "palkittiin" ja sain kuulla, että kyhmy jonka löysin oli sitten rintasyöpä. Nyt odotan mahdollisimman pian leikkaukseen pääsyä, sädehoitojen alkua ja mitäkaikkeamuutasetuotullessaan-asioita. Asia ei sinänsä minua yllättänyt tai järkyttänyt, aivan kuin olisin sen arvannut? Mietin vaan mistä tämä rauhallisuus johtuu, miksi en panikoi ja ole kauhistunut??? Olenko jotenkin outo?

Eilen käytyäni lääkärin vastaanotolla sain lisävalaistusta, että leikkaus tullaan tekemään ns. rinnan säästävänä, mutta koska näin tehdään, silloin sädehoidot ovat välttämättömiä. Loppuhoidot sitten riippuvat patologin loppulausunnosta, kun syöpä saadaan leikattua. Viisi viikkoa ja viisi kertaa viikossa, matkustettava 150 km päivässä, no sehän käy ihan työstä ? Ja mitä kaikkea siihen vielä liittyykään, mistä en vielä tiedä mitään. Olen aika noviisi tällä syöpäsaralla vaikka vuosi sitten sain sen tyvisolusyövän.

Mutta pettynyt olen siihen, että kaikkien sairauksien lisäksi sain vielä tämän. Olen "vasta" 51-vuotias ja sairastanut 30-vuotiaasta kaikki mahdolliset sairaudet. Pari vuotta sitten sanoinkin leikkimielisesti: "että mitäs seuraavaksi, vaikka syöpä kun sitä ei ole vielä ollut" .... ja kuinkas ollakkaan, ei pitäisi sanoa mitä "toivoo" ...

Mutta kaikki on kestettävä ja hoidettava, periksi ei anneta. Harmittaa tuleva pitkä sairausloma, sekään ei ole niin mukavaa. Ei pitäisi kuitenkaan valittaa, kun saa kuitenkin hyvän hoidon ja kaikki selviää, jos selviää. En aio ruveta vatvomaan enempää asiaa täällä blogissa, tämänhän on "pyhitetty" sydämen asioille. Mutta joskus asia saattaa vilahtaa jos siltä tuntuu. Toki kohtalotovereilta otan vastaan vinkkejä ym. jos haluatte antaa.

Elämä osaa yllättää ....

.... tällä kertaa ollaan tilanteessa, että odotan biopsiavastauksia jotka otettiin viime perjantaina. Muutama viikko sitten tunsin vahingossa oikeassa rinnassani kyhmyn, se hieman yllätti ennenkaikkea suuren kokonsa vuoksi. Se ei tuntunut lainkaan kipeälle ja mutta ajattelin kuitenkin, että heti maanantaina soitan lääkärille. Pääsinkin jo yllätys yllätys samana päivä lääkäriin, joka lähetti jatkotutkimuksiin jotka sain jo viikon päähän. Mammografia ja ultra todensivat kyhmyn kasvaimeksi josta sitten viime viikolla otettiin koepalat. Lääkäri ehdotti heti alkuun sairauslomaa, mutta en tuntenut tarvetta jäädä murehtimaan asiaa kotiin. En osaa stressata tai pelätä, se tässä kai outoa onkin? Olen lukenut ihmisten reagoinnista yleensä tälläisiin tilanteisiin ja ne saattavat olla todellakin dramaattisia. 

Eilen kuulin, että kasvain tullaan joka tapauksessa leikkaamaan, oli se sitten hyvän -tai pahanlaatuinen. Ensi viikolla on vielä magneettikuvaukset ja asiat etenee sitä rataa. Keskiviikko 26 päivä on sitten lopullisten tulosten päivä. 
Odottelen rauhassa tuloksia ja otan vastaan mitä tuleman pitää, muutakaan en juuri voi. Niin kauan kun sydän sykkii kauniisti, kaikki muu tuntuu siltä, että ne on voitettavissa (vaikka ehkä ei olekkaan). 

Katetriablaatiohoito

Olen aikaisemmin jakanut katetriablaation hoitoon liittyviä linkkejä, mutta niitä uudelleen katsottua, linkit eivät enää aukene, tässä uusia linkkejä. 
Mielestäni katetriablaatiohoito on Suomessa korkealla tasolla, jos vertaan siihen millaista hoitoa olen saanut ulkomailla. Näin jälkeenpäin ajattelen, miten ylipäätään selvisin sieltä hengissä.
Kysissä tehty toimenpide kesti n. neljä tuntia ja sai aikaan monenlaisia tuntemuksia, toivoa paremmasta elämästä, pelkoa, jännitystä, kipua ja sitten myös pettymystä, koska omalla kohdallani sydänlihas oli niin paksua, ettei poltot (n. 150 kpl) onnistuneet täysin. Siksi varmaan tuli vielä sen jälkeen flimmerikohtaus, mutta nyt pariin vuoteen ei niitä ole ollut.

Koska en ole alan tekninen expertti, liitteenä teknistä tietoa katetrihoidosta. Mielelläni kuulisin kohtalotovereilta kokemuksia ablaatiosta, oletteko saanet siitä apua ja onko toimenpiteestä tullut jotain muuta sivuoiretta? Itselläni ablaation jälkeen lisääntyivät lisälyönnit, lääkäri totesi ettei hän ole sellaisesta aikaisemmin kuullut, mutta näin vaan kävi.

http://www.hus.fi/sairaanhoito/sairaanhoitopalvelut/kardiologia/yleisimpia-toimenpiteita/Sivut/Rytmih%C3%A4iri%C3%B6n-katetrihoito.aspx

https://www.youtube.com/watch?v=0rBECQGIxmw

http://www.fincardio.fi/@Bin/66024/teema_luku3.pdf

Biotronik on berliiniläinen klinikka, joka tarjoaa katetriablaatiohoitoja.
http://www.biotronik.com/wps/wcm/connect/fi_fi_web/biotronik/sub_top/patients/Diseases_and_diagnoses_en/Katetriablaatio

http://meka.thl.fi/ohtanen/3277.aspx

 http://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=19&cad=rja&uact=8&ved=0CE4QFjAIOAo&url=http%3A%2F%2Fverkkoinfo.kuh.fi%2Fohjeet%2Ffiles%2F100016%2F206454_1_0.DOCX&ei=VL1MVJqVEuH7ygP_g4L4DQ&usg=AFQjCNH3eUHkQEBTM_JjqRzS5XPreZ2GNQ&sig2=Illmagin5H6yIdndRrN6qw&bvm=bv.77880786,d.bGQ

http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/arkisto?p_p_id=Article_WAR_DL6_Articleportlet&p_p_action=1&p_p_state=maximized&p_p_mode=view&p_p_col_id=column-1&p_p_col_count=1&viewType=viewArticle&tunnus=duo98091

http://duodecimlehti.fi/web/guest/arkisto?p_p_id=Article_WAR_DL6_Articleportlet&viewType=viewArticle&tunnus=duo50548&_dlehtihaku_view_article_WAR_dlehtihaku_p_auth=

Eteisvärinän leikkaushoito

Tästä samasta aiheesta oli juttua täällä aikaisemminkin, mutta nyt oli Akuutissa aiheesta joten laitan tännekin.
On sen verran mielenkiintoinen asia ja minusta tuntuu, että lääkärit ei sitä ensimmäisenä tule esittelemään.
Hinnaltaan tuo toimenpide on kuitenkin samaa luokkaa ablaation kanssa joten jos siitä avun elämäänsä saa, niin hyvä niin. Tuo leikkaushan tehdään vasta sitten kun ablaatiokaan ei auta.
Alkuun omalla kohdalla näytti siltä. Ablaatio tehtiin kolme vuotta sitten ja flimmerit kuitenkin jatkuivat, nyt luojan kiitos on mennyt kaksi vuotta ilman niitä. Mutta ablaation jälkeen tulivat päivittäiset lisälyönnit, eivätkä nekään niin hauskoja ole :(

Mutta tämä näin yleisenä tietoja jos ja kun mikään muu ei auta.

http://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/10/15/eteisvarinan-leikkaushoito-kehittyy?ref=ydd-newest-in-sp