Miten tunnistat eteisvärinän

Tässä hyvä linkki eteisvärinän tunnistamiseen.

http://www.etlehti.fi/artikkeli/terveys/riston-vastaanotolla-nain-tunnistat-hoitoa-vaativan-eteisvarinan

Miksi niin moni ei saa apua rytmihäiriöihin ?

Suomessa monia asia on terveydenhuollossa niin hyvällä mallilla, siksi minua ihmetyttääkin miksi niin moni,  ei saa apua rytmihäiriöihinsä? Todella vaikeita sydänoperaatioita tehdään ja jopa sydänsiirtoja. Mutta sitten on suuri joukko rytmihäiriöpotilaita jotka eivät saa vaivoihinsa sopivaa hoitoa ja joka antaisi mahdollisuuden elää suhteellisen normaalia elämää?
Miksi, mikä on se vaikeus?
Itseni kohdalla suuremman sairaalan lääkärit miettivät juuri, mitä lääkettä voisivat minulle antaa.
Aiempi rytmikardiologi oli sitä mieltä, että vaikka minulla oli ollut flutteri (eteislepatus)kohtauksia annetaan Tambocoria, sitä varten oli tutkittu rasitustestissä, ettei ole sepelvaltimotautia, koska silloin sitä lääkettä ei voi ottaa.
Viimeisimmän episodin jälkeen, taas sairaalassa sanottiin, että Tambocor nimenomaan provosoi flutterikohtauksia !!!!? Siis mitä. Minulle tyrkytetään juuri sitä lääkettä? Jota en ole suostunut ottamaan, koska siinäkin on omat haittavakutuksensa. Ja onneksi en ottanut, jos se kerta provosoi.
Siis nyt odotan tietoa, mikä ääke sopisi sekä flutteri/flimmeri/tahykardia/lisälyöntisyyskohtauksista kärsivälle.
Saan varmaan odotella jonkin aikaa, eihän sillä niin kiire ole.
Sydän vaan hyppii kurkuun asti joka päivä, ahdistaa ja puristaa. Mutta eihän minulla mihinkään kiire ole, odotan vain seuraavaa kohtausta ja pelkään miten käy.
Näin se menee, kun ei ole varaa mennä yksityiselle sydänspecialistille, joka voisi olla kenties pelastukseni.

Kaliumin vaikutus sydämeen - kohtauksesta taas sairaalaan

Hei, edellisestä kirjoituksesta ei olekkaan pitkä aika, kun taas tuon terveisiä sairaalasta. Pääsin sieltä eilen pois kun edellisenä päivänä minut sinne ambulanssilla kiidätettiin.

Edellisviikkoisen kohtauksen jälkeen oloni oli aika epämääräinen, minua huimasi ja en voinut oikein hyvin. Sitten alkoivat lisääntyneet lisälyönnit ja toissailtana sellainen kunnon lisälyönti nosti paineet korkealle 115/190 ja pulssi sataseen. Tuli erittäin huono olo ja tunteen, että en voi hengittää. Soitin ambulanssin ja niin taas mentiin. Ensimmäinen sydänfilmi kertoi hapenpuutteesta, joka viittasi sydänkohtaukseen mutta myös toki muuhunkin.

Saatuani annokset asperiinia, nitroa ja beetasalpaajaa paineet alkoivat laskea, mutta varmuudeksi siirrettiin suurempaan sairaalaan. Minua tutkittiin eilinen ja todettiin, ettei se ei ollut sydänkohtaus.

Lääkäri päätti ottaa valtimoverikokeen.

https://wiki.metropolia.fi/pages/viewpage.action?pageId=139696066

Siitä selvisi, että veressäni on liikaa hiilidioksidia ja kaliumarvot olivat alhaalla. Nämä kaikki vaikuttavat yleiseen olotilaan ja sydämen toimintaan. Niitä arvoja kannattaa pyytää otettavaksi jos on hengenahdistusta,rytmihäiriöitä tms. 

Sain kalium/magnesium lääkityksen ja sitä täytyy nyt seurata, koska liiallinenkin saanti ei ole hyväksi.

Mm. huono hengittäminen, hyperventilointi saattaa nostaa hiilidioksiidin määrää veressä, siksi lääkäri sanoi, että voin seuraavan kerran hengitellä paperipussiin kun tulee kohtaus.

Mitä tästä taas opimme? Sen, että kun terveyskeskuslääkäri minulle torstaipäivänä totesi huimaukseen, että se johtuu niska/hartioista, niin kannattaisi tutkia muutkin vaihtoehdot. Nimenomaan matala kalium aiheuttaa huimausta. Miksi lääkärit eivät ota huomioon kokonaistilannetta, olinhan hänelle kertonut että vasta olin ollut ensiavussa lepatuksen takia. Totesi vain, että sydänlääkärit ottavat kantaa aikanaan. Tässä kyllä kritisoisin terveyskeskuslääkäreitä sen verran, että ottaisivat huomioon laajemmin asioita ja tekisivät tutkimuksia. Nimenomaan potilasta kannattaisi kuunnella, koska potilas tietää kaikita parhaiten minkälainen olotila hänellä on.

Tuntuu, että nykyisin pitäisi netin kautta tutkia mahdolliset vaihtoehdot ja muistaa ehdottaa niitä lääkäreille, joista sitten hän voi mahdollisesti antaa oman arvionsa. En yleistä kaikkiin terveyskeskuslääkäreihin asiaa, mutta ikävän moneen kyllä.

Vatsataudista flutterikohtaukseen - mitäs vielä ?

Hyvää vuodenalkua kaikille blogin lukijoille. Omalla kohdallani vuosi alkoi ikävimmissä merkeissä.
Sairastuin eilen vatsatautiin ja sen tiimoilta oksentaminen aiheutti eteislepatuskohtauksen. Kohtaus alkoi välittömästi kun olin oksentanut, se veti niin tiukalle sydämenkin.
Odottelin puolisen tuntia, että kohtaus menisi ohitse mutta eipä mennyt. Ensiapuun lähdin ja normaalisysteemillä, käyrät jne. Ensin näytti, että se on flimmeriä mutta muuttuikin flutteriin. Pulssi oli n. 160-180 koko ajan. Minulle annettiin suurin mahdollinen määrä beetasalpaajaa suoneen ja sitten kahteen kertaan yritettiin lääkkeellä kääntää rytmiä. Sanoin, kyllä heille ettei se ole ennenkään sillä lääkkeellä kääntynyt.
Mikään ei siis auttanut, pulssi pysyi edelleen korkealla ja minut oltiin valmiit siirtämään paikallisesta terveyskeskuksesta suurempaan yliopistolliseen sairaalaan, kun yks kaks kuin ihme olisi tapahtunut ja rytmi kääntyi sinukseen. Mikä taivaallinen olotila. Neljän tunnin maratoni oli siltä kertaa ohi.

Voin sanoa, että välillä tuli aika epätoivoinen olo, eikö mikään taas auta? Miksi minulla nämä kohtaukset ovat aina niin hankalia? Korkea pulssi aiheuttaa sen, että ei ole voimia edes puhua ja tulee aivan paniikkimainen olo.
Näin sitä taas mennään, siellä se muistuttaa epäsäännöllisin väliajoin. Ei hyvä.
Miksi elämän pitää olla näin julmaa, miksi emme voisi olla rauhassa näiltä kohtauksilta? Minunkaan sydämessä ei ole todettu mitään muuta ns. vikaa.
Meitä on vaan niin paljon joilla on näitä rytmihäiriöitä ja yhä nuorempia nykyisin. Mistä sekin johtuu?

Vatsaan koskee edelleen, toivon ettei tule lisää oksennuksia. Siitä tuli seuraava pelon aihe.
Yritetään jaksaa vaikka väliin tekee tiukkaa :)

Syöpähoitojen vaikutus sydämeen

Taas kerran olin oikeassa kun kuuntelin sisintäni ja kyseenalaistin solusalpaaja hoidon 1.5 v. sitten.

Asiaan liittyy mielenkiintoinen tutkimus:

http://www.mediuutiset.fi/uutisarkisto/geenihoito-voi-suojata-sydanta-solunsalpaajahoidon-haitoilta-6595645

Silloin lääkärit eivät voineet minulle luvata etteikö solusalpaajahoito voisi vaikuttaa sydämeeni ja sen vuoksi kieltäydyin hoidosta. Sädehoidot otin normaalisti. Mutta hormoonihoidon kohdalla tuli kovia vaikutuksia sydämeen. Kaksi kertaa yritin aloittaa mutta sitten piti lopettaa, sydänoireet olivat niin kovia. 

Siksi kannattaa kyseenalaistaa ja pohtia lääkärin kanssa mikä on se oikea vaihtoehto.

Minulle ei kuitenkaan, vielä ainakaan, ole tullut uutta syöpää yms. Sitä eivät kyllä nuo hoidotkaan täysin pysty lupaamaan.

Sydän on mennyt huonosti viime aikoina, sen tiimoilta kirjoitankin pian lisää.

Voimia kaikille ❤

Kahdeksan vuoden piina

11.9.2016 tuli täyteen kahden vuoden piinaa...täsmälleen tuona päivänä alkoi sydän temppuilla ja sitä on jatkunut ja yhä edelleen jatkuu. Psyykkisesti raskasta ja elämää rajoittavaa elämää. Itseä kuluttavaa ja läheisiä rassaavaa. Mutta kaikesta on selvitty, tähän asti.

Anteeksi, etten ole ehtinyt tai jaksanut kirjoittaa, välillä tuntuu että juttelen itsekseni, mutta sitten ilokseni kohtalotoveri kysäisee mihin olen kadonnut. Ehkä siellä on joku jossain joka ajattelee :)

Lomalla rohkenin matkustaa kauas pois. Pitkähkö lentomatka mietitytti, josko saisin kohtauksen koneessa, mutta rohkaisin mieleni ja lähdin matkaan. Ensimmäisenä lomapäivänä en tuntenut ainuttakaan lisälyöntiä !!!!? Ihme oli tapahtunut ! En muista milloin viimeksi olisin kokenut sen tunteen, että kertaakaan päivän aikana en tunne lisälyöntiä. Mikä taivaallinen tunne ja ilo. Muutenkin lomalla lisäreitä oli huomattavasti vähemmän, alkuun ihan muutamia vain päivässä.
Olenkin miettinyt ovatko sydänoireet psygologisia oireita vai mistä ne aiheutuvat. Koska sydän on todettu kuitenkin muuten terveeksi?
Sanotaan, että rasituksesta ja väsymyksestä tulee oireita, mutta minä nimenomaan olin matkustanut ja valvonut loman ensimmäisenä päivänä, joten fyysisesti olin väsynyt mutta sydän toimi mainiosti.
Lomalla kävelin enemmän, sitäkin olen miettinyt onko liikunta sellainen asia joka olisi hyväksi rytmihäiriöille. Kun olen kotona vain sohvalla tai lepään, tuntuu että häiriöitä on paljon enemmän?
Tarvitseeko sydän liikuntaa, toimiakseen paremmin? Onko teillä kokemuksia liikunnan vaikutuksesta rytmihäiriöihin?

En ole uskaltautunut ottamaan vieläkään Tampocoria, se odottaa sitä viimeistä hetkeä kun on ihan pakko. Ablaatiot minun kohdalla ei auttaneet joten vaihtoehtoja ei ole paljon.
Niille ihmisille jotka saavat elää elämää ilman sydänvaivoja, voin sanoa että nauttikaa terveenä olosta, nauttikaa kaikesta.
Niille jotka elävät sydänvaivojen kanssa, sanoisin nauttikaa jokaisesta hetkestä mikä teillä on.

Life is too short ....

Voimia päiviin tuleviin, muistakaa hengittää ...

Kevät on kääntynyt kesäksi... päivät vaihtuvat, viikot kuluvat ja olen onnellinen jokaisesta hetkestä jolloin sydän on rauhallinen. Mutta sitten kun muljahdus tulee, katoaa kaikki muu mielestä, ahdistus iskee ja pelko.
Tärkeintä olisi pysyä rauhallisena ja yrittää vain ajatella -ei tässä mitään hätää. Välttämättä ei tule sairaalareissua, välttämättä ei ole mitään vakavaa.

Olen käynyt harjoittelemassa hengittämistä. Kuullostaa ehkä oudolle, pitääkö sitä harjoitella? Sehän on itsestään selvyys. Mutta monta kertaa ns. paniikkitilanteissa hengitys jää pinnalliseksi ja aivot eivät saa siten kunnolla happea. Tärkeää olisi yrittää löytää mukava asento, hengittää sisään rauhallisesti nenän kautta pitkään ja sitten pitkä uloshengitys suun kautta. Tätä tulisi jatkaa jonkin aikaa. Tärkeintä on keskittyä vain hengittämiseen ja itsensä rentouttamiseen.  Monta kertaa auttaa myös nukahtamaan jos on vaikeuksia päästä uneen. Suosittelen kokeilemaan.

Katsoin juuri Kelan sivuja, siellä on lukuisia sopeutusvalmennuskursseja, mutta rytmihäiriöpotilaille en ainakaan huomannut, että olisi mitään? Se on harmi, koska rytmihäiriöitä sairastavia on Suomessa varmaan 
satoja tuhansia. Seuraavassa apteekin sivuilta tietoa rytmihäiriöistä.

http://www.apteekki.fi/terveydeksi/hoidossa/kiusana-rytmihairio.html

Lisäksi tietoa Lisälyönneistä sydänliiton sivuilta
http://www.sydan.fi/sydansairaudet-ja-hoito/lisalyonnit

Kaikesta huolimatta aurinkoista kesän alkua, yritetään nauttia niistä pienistä hetkistä :)