Hei taas,
monilla tuntuu olevan erilaisia muljahduksia, tykytyksiä ja tuntemuksia sydämessä. Milloin sitten tietää onko kyseessä on sellainen tilanne, että tarvitsee lähteä sairaalaan tai lääkäriin.
Toisilla oireet voivat olla todella huomaamattomia, toisilla todella voimakkaita, varsinkin jos pulssi lähtee nousemaan korkealle.
Jokainen tietää ja tuntee varmaan parhaiten oman kehonsa ja olonsa, mutta kannattaa mennä lääkäriin, jos on vähänkin epävarma mitä tämä voi olla.
Omalla kohdalla siinä vaiheessa kun tuli tarpeeksi paha kohtaus niin, ei ollut epäilystäkään etteikö pitäisi lähteä sairaalaan suorin tein. Omalla autolla en suosittele kuitenkaan ajamaan.
Se tässä elämässä jännittääkin (niin hullulta kuin se kuulostaa), että koska pitää taas lähteä. Viimeksi sydän ei kääntynyt millään normaalirytmiin (tapahtui lokakuussa) ja kokonaisen päivän pulssi meni toista sataa vaikka sain lääkkeitä sairaalassa, sitten vasta illalla se käännettiin sähköllä. Siinä ehti monta kertaa miettimään, josko tästä tämä enää normaaliksi tuleekaan, kuolenko ja kuopataan vai mitä?
Pelko on se pahin... jos vaan osaisi ottaa rennosti, mutta helpommin sanottu kuin tehty.
Toistaiseksi 4,5 vuoden jälkeen kaikenkaikkiaan, tässä sitä näiden ongelmien kanssa vielä ollaan vai onko ne niin ongelmia, monesti miettii että liioitteleeko sitä asioita?
Tässä perustietoa Ellien sivuilta:
http://ellit.fi/liikunta-ja-terveys/terveys/rytmihairio-10-kysymysta
Seuraavassa sivustossa hyvää tietoa kardiologi Antti Kivelältä, Kysistä. Ko. linkissä on alempana MP3 tiedosto jonka voi kuunnella.
http://www.kantti.net/artikkeli/2013/02/rytmih%C3%A4iri%C3%B6-tykytt%C3%A4%C3%A4-ja-muljahtelee#comment-682
Aurinkoista päivää pilvistä huolimatta.
monilla tuntuu olevan erilaisia muljahduksia, tykytyksiä ja tuntemuksia sydämessä. Milloin sitten tietää onko kyseessä on sellainen tilanne, että tarvitsee lähteä sairaalaan tai lääkäriin.
Toisilla oireet voivat olla todella huomaamattomia, toisilla todella voimakkaita, varsinkin jos pulssi lähtee nousemaan korkealle.
Jokainen tietää ja tuntee varmaan parhaiten oman kehonsa ja olonsa, mutta kannattaa mennä lääkäriin, jos on vähänkin epävarma mitä tämä voi olla.
Omalla kohdalla siinä vaiheessa kun tuli tarpeeksi paha kohtaus niin, ei ollut epäilystäkään etteikö pitäisi lähteä sairaalaan suorin tein. Omalla autolla en suosittele kuitenkaan ajamaan.
Se tässä elämässä jännittääkin (niin hullulta kuin se kuulostaa), että koska pitää taas lähteä. Viimeksi sydän ei kääntynyt millään normaalirytmiin (tapahtui lokakuussa) ja kokonaisen päivän pulssi meni toista sataa vaikka sain lääkkeitä sairaalassa, sitten vasta illalla se käännettiin sähköllä. Siinä ehti monta kertaa miettimään, josko tästä tämä enää normaaliksi tuleekaan, kuolenko ja kuopataan vai mitä?
Pelko on se pahin... jos vaan osaisi ottaa rennosti, mutta helpommin sanottu kuin tehty.
Toistaiseksi 4,5 vuoden jälkeen kaikenkaikkiaan, tässä sitä näiden ongelmien kanssa vielä ollaan vai onko ne niin ongelmia, monesti miettii että liioitteleeko sitä asioita?
Tässä perustietoa Ellien sivuilta:
http://ellit.fi/liikunta-ja-terveys/terveys/rytmihairio-10-kysymysta
Seuraavassa sivustossa hyvää tietoa kardiologi Antti Kivelältä, Kysistä. Ko. linkissä on alempana MP3 tiedosto jonka voi kuunnella.
http://www.kantti.net/artikkeli/2013/02/rytmih%C3%A4iri%C3%B6-tykytt%C3%A4%C3%A4-ja-muljahtelee#comment-682
Aurinkoista päivää pilvistä huolimatta.
1 kommentti:
Mä oon saanut päivisin otettua ehkä hiukan rennommin kun aikasemmin vaikks tulee välillä lisäreitä.tosin vähän rennompi olo on sillon kun oon kotona eli "turvassa"..jos lähen johkin ja tuntuu yksikin lisäri niin heti oon varpaillani et nytkö ne taas alkaa tai tuleeko nyt jotai vakavempaa kun oon ihmisten ilmoilla.jes,vähän hienoa...
Nyt mulla on tullu niitä enemmän illalls kun oon menossa nukkuun tai istuskelen soffalla.nukahtaminen on tosi hankalaa kun pompottaa miten sattuu.sillon alkaa taas pelottaan ja paljon..ja sit aamulla on taas ihav varovainen olo et millanenkohan tästä päivästä tulee.on jääny joku kammo kun mua on alkanu aina vähän pelottaan aamulla heti et miten tää päivä menee.onneks sit lasten kanssa touhutessa oon pystyny vähän unohtaan sen pelon, ainaki välillä.
Itestäkin tuntuu, et tuleeko liioteltua näitä oireita.välillä tuntuu ihan siltä mutta lisäreiden paukkeessa ei todellaakaan tunnu et liiottelen vaan on oikeesti hätä...
Tää on tätä. Mut taas täytyy koittaa vaan mennä nukkuun ja yrittää rauhottua..:(
Kivaa viikonloppua kaikille!:)
Kirjotelkaahan muutkin kuulumisia.Oon miettinyt mitä nimimerkeille "ei jaksa" ja "lisälyönti" kuuluu.toivottavasti kaikki on hyvin.
Nim. Yks onneton myös
Lähetä kommentti