Translate

torstai 11. huhtikuuta 2013

Liikunta ja rytmihäiriöt

Hei,
tuli mieleen ottaa aiheeksi tuo liikunta ja sen merkitys. Olen kokenut sen jotenkin pelottavaksi "peikoksi", enkä olen uskaltanut rasittaa itseäni. Beetasalpaaja madaltaa sykettä, enkä pysty mielestäni tekemäänkään pitkiä rasittavia hikilenkkejä, tulee jotenkin outo olo kun pulssi ei sitten nousekkaan sen mukaan mitä pitäisi (tai ainakin kuvittelen niin).
Lääkäriltä olen saanut ohjeen, että omien voimien mukaan pitäisi ainakin lenkkeillä ym. se tekisi hyvää sydämelle. Millaisia kokemuksia teillä on tästä liikunnasta? Olen huomioinut, että monilla nimenomaan rasituksessa tulee niitä häiriöitä.

Tässä vielä muutama mielenkiintoinen linkki aiheeseen:

http://www.ebm-guidelines.com/dtk/syd/avaa?p_artikkeli=syd00024

http://www.fit.fi/terveysuutiset/syke-sekaisin/1737

http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=nix01181


 



6 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Mulla oli n.6 vuotta sitten erinäisiä rytmihäiriöitä kun oli lisälyöntejä, pyrähdyksiä ja tiheälyöntisyyttä ja vaikka mitä.mutta samalla kyllä oli kyllä todella ahdistunut sydämen vuoksi, joten kai se niitä lisäs.
Mutta sillon mulla tuli joskus kunnon rasituksessaki sillon tällön yksittäisiä lisälyöntejä ja joskus rasituksen jälkeen kun syke alko laskeen niin sydän löi ihan epätahtiin.
lääkäei sanoi, ettei haittaa mitään kumpikaan.yks lisälyönti joskus näkyi holterissaki ku juoksin mäkeä ylös eikä kuulemma haittaa mitään.no tosi kurjaltahan sekin tuntuu!
Joskus vieläki mulla tuntuu muljahdus vaikka liikun.ja sen takia oon taas vähentäny liikkumista.pelottaa jos saan jonkun slaagin jos hölkkäilen yksinäni jossain.tai jos oon kävelemäs lasten kans kolmisin.sen takia mielellään liikun vaan kun mieskin mukana.
Pelot jyrää kaiken alleen.:(
Nim.yks onneton myös

Ann'S kirjoitti...

Näyttää se vaan olevan niin, että kyllä nämä "harmittomat" sydänongelmat(niin kuin monesti lääkärit toteavat, että nehän on ihan harmittomia), niin ne vaikuttaa elämään, ihan fyysisesti kuin psyykisesti. Jos esim. on usein tuntemuksia, niin jatkuva pelon kanssa eläminenkään ei ole hyväksi, se taas edesauttaa rytmihäiriöitä. Voidaan sanoa, että ollaan sellaisessa noidankehässä. Joskus toivoisin, että löytäisin sellaisen lääkärin, joka todella kertoisi kaikki faktat näistä rytmihäiriöistä, koska ihan harmittomia ne ei aina ole. Vaan toisaalta, tieto lisää tuskaa... Mikä sitten parempi. Yritän lohduttautua sillä ajatuksella, että en ole kuollut vielä 4,5 vuoteen, niin en varmasti nytkään?

Unknown kirjoitti...

Ihanaa löytää tällainen blogi :) Elämää lisälyöntien kanssa 3-4v.Olen 32v 4 lapsen äiti ja nämä lisälyönnit haittavat lähes joka päiväisesti. Toisinaan on kyllä ajanjaksoja jolloin tulee vain 1-2 muljahdusta päivittäin. Toisinaan niitä tulee myös likkuessa. Useita ekg-filmejä otettu samoin kerran holteroitu. Nyt vain rukoilen ,että pääsen ultraan jos se vaikka antaisi helpotusta :/

Ann'S kirjoitti...

Mukava kuulla, että pidät blogistani :) Perustin tämän juuri siksi, että täällä voi vaihtaa ajatuksia ne joilla näitä rytmihäiriöitä on tai jotka muuten ovat kiinnostuneet näistä asioista. Vertaistukea kaipasin ennenkaikkea.
Ikävä on tuo sinun vaiva, nimenomaan siksi, että ne ovat päivittäisiä. Olen huomannut saman, että lisälyöntejä tulee nykyisin myös liikkuessa, yritän kuitenkin olla välittämättä niistä, koska se liikunta olisi niin tärkeää. Mutta ikävä kyllä tämä vaiva on sitä rajoittanut. Toivottovasti pääsisit pian jatkotutkimuksiin. Mitä lääkärit ovat sanoneet sinulle noista aiemmista tutkimuksista?

Anonyymi kirjoitti...

Moikka, onpas ajankohtainen aihe. Olin muutama päivä sitten elektrofyysisessä tutkimuksessa (katetriablaatiossa) ja sain diagnoosiksi "epätarkoituksenmukaisen sinustakykardian". Eli tiheälyöntisyyttä mulla on ollut niin pitkään urheillessa kuin vain muistan, ainakin 10-15v, mutta nyt viimeisen vuoden aikana kunto on romahtanut totaalisesti ja lääkärikin laittoi liikuntakieltoon puoli vuotta sitten. Luultiin että ablaatio auttaisi, mutta kun piuhat oli jo sisällä todettiin ettei se autakaan. Kunhan paikat toipuu leikkauksesta aloitan liikunnan beetasalpaajien kanssa. Etukäteen jo kauhistuttaa että mitä siitä tulee. VIime aikoina en ole edes voinut kävellä portaita pysähtymättä välillä, kun vielä vuosi sitten juoksin puolimaratonin mittaisia lenkkejä tuosta noin vaan. Mutta siis, oletko itse kokenut että beetasalpaajien kanssa pystyisi urheilemaan suht normaalin tuntuisesti? Kuulostaa sinällään lupaavalta… Tsemppiä kaikille rytmihäiriöistä tai tiheälyöntisyydestä kärsiville!

Ann'S kirjoitti...

Hei ja mukavaa kun löysit meidät :) Tietysti aihe ei ole mitä parhain mutta tämän kanssa mennään. Eli sinulla on sitten todella pitkään ollut tuota tiheälyöntisyyttä. Kas kun eivät ole aiemmin mitään asialle yrittäneet tehdä vai oletko käynyt lääkärissä?
Beetasalpaajan käyttö on hyvin yksilöllistä ja varmaan kaikilla se ei käyttäydy samalla tavalla. Itsellä on pieni annostus ja se toistaiseksi on riittänyt, toki tarvittaessa otan ekstra tabletin. Beetasalpaaja madaltaa tavallaan "väkisin" sykettä ja itse olen huomannut, että jos harrastaa kovaa liikuntaa missä sykkeen pitäisi nousta niin tulee vähän huono olo. En tiedä johtuuko se beetasalpaajasta joka pitää sykettä alhaalla vai mistä? Se kannattaa lääkärin kanssa katsoa mikä sitten sinulle sopii ja tosiaan mitenkä voi itseään rasittaa. Onko sinulla ollut mitään lääkettä aikaisemmin ko. vaivan hoitoon?