Translate

tiistai 21. toukokuuta 2013

Lääkärin ohje

Aurinko paistaa ja pitäisi nauttia kesän tulosta, näin oli lääkärin määräys. Eli pitäisi yrittää ajatella muita asioita kuin näitä rytmihäiriöitä. Mutta joskus silloin kun on hankalia rytmihäiriöitä, se on kyllä aika hankalaa. Mutta välillä kun on parempi, niin kovasti yritän ajatella muita asioita. Mutta siellä ne ajatukset taka-alalla velloo, että entäs jos... 
Lääkärini totesi myös (eilen kun sitten soitti vihdoin), että aika monilla viisikymppisillä naisilla on näitä rytmihäiriöitä ja ne liittyisivät jotenkin tähän hormonitilanteeseen. Minulla kyllä hormonit ovat ainakin testien mukaan vielä ihan normaalitasolla. Ja nämä häiriöt alkoivat jo vajaa 5 vuotta sitten. Nuoremmillakin on rytmihäiriöitä, joten en tiedä voiko vaihdevuosiakaan syyttää näistä? 
Kysyin lääkäriltä, että voisiko sitten saada jotain hormonihoitoa, jos se auttaisi rytmihäiriöihin. Mutta vastaus oli, että haluanko sitten rintasyövän?
Joskus olen kyllä miettinyt, että niin kurjalta nämä vaivat tuntuu, että jos voisin vaihtaa, niin ottaisin vaikka syövän. Aika rajusti sanottu, eikä pitäisi sanoa tuollaista ääneen, mutta epätoivon hetkellä vaihtaisin nämä vaivat mihin tahansa, en ehkä kuitenkaan tosissani.

Olisi mielenkiintoista kuulla miesten näkökulmasta näistä asioista. Luulen, että täällä joku mieskin on joskus käynyt? Mietin vaan sitä, että tuntuu siltä että miehet eivät reagoi näihin vaivoihin niin voimakkaasti kuin me naiset. Ottavat jotenkin rennommin, vai olenko väärässä?

Kirjoitelkaahan taas kommentteja :)




1 kommentti:

Anonyymi kirjoitti...

Moikka,

Hiukka miehistä näkökulmaa.
Olen 44v mies. Lisälyönnit alkoivat noin 4 vuotta sitten. Olen kovasti yrittänyt muistella, ja ehkä niitä on ollut jo aikaisemminkin, mutta en ole vaan tajunnut/tiennyt mitä ne ovat. Sitten tuli se eka "kohtaus", jossa oli useampi peräkkäin, tykytti ja säikäytti todella pahasti.

Aika karski mies saa olla, jota tuo ei ala sillä hetkellä pelottamaan. Itselleni tuli oikeastaan ensimmäistä kertaa tiedostaen mieleen se, että itseasiassa tämä elämä loppuu joskus, eikä se ole ollenkaan varmaa, että tässä eläkepäiviä nähdään.

Johannes